Quantcast
Channel: Maaseutu – Luonnonvarakeskus
Viewing all articles
Browse latest Browse all 31

Olli Niskanen: Millainen alkutuotanto kannattaa vuonna 2030?

0
0

Maa- ja metsätalousministeriö tekee hallitusohjelman mukaista ruokapoliittista selontekoa vuoteen 2030. Selonteko pohjaa visioon, jonka mukaan: ”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruoka- ja palvelujärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitystyö”.

Osallistuin selonteon alkutuotantoa koskevaan työpajaan, jossa käytiin läpi sidosryhmien ajatuksia siitä, millaiselta ruoan alkutuotanto näyttää vuoden 2030 Suomessa. Työpaja oli mielenkiintoinen ja herätti ajatuksia.

Toiminnan on kannatettava – visiolle kysyntää

Oman koulutustaustani takia jäsennän alkutuotantoa yrittäjän näkökulmasta. Koska alkutuotanto on yritystoimintaa, olennaista on toiminnan kannattavuus. Kannattavuus on markkinoiden näkymätön käsi, joka ohjaa alkutuotantoa. Kysymys voisikin olla, millainen tuotanto kannattaa vuonna 2030?

Maataloutemme rakennekehitys etenee kuin juna, kuten se on muissakin Euroopan maissa edennyt. Tilakoot kasvavat, yrittäjien määrä vähenee. Nyrkkisääntönä Suomessa on ollut yrittäjien määrän puolittuminen aina kymmenessä vuodessa. Tuohon mainittuun vuoteen 2030 tilakohtaisen tuotannon tuplaaminenkaan ei riitä, jos tuotannon taso halutaan säilyttää nykytasolla.

Vuoteen 2030 on pitkä aika, ja toimintaympäristön muutosta tällä ajanjaksolla on vaikea ennakoida. Tänä päivänä rakennekehityksen mukana investointia pohtiva maatalouden tai muun alkutuotannon yrittäjä joutuu kuitenkin luottamaan tulevaisuuteen ja siihen, että tuotanto kannattaa vielä vuonna 2030. Takaisinmaksuajat maatalouden investoinneille venyvät helposti tästäkin kauemmas.

Investointia suunnittelevan yrittäjän horisontissa on valitettavasti monia isoja riskejä. Maatalousyrittäjän riskien painopiste on siirtynyt lähellä olevista konkreettisista riskeistä yhä enemmän poliittisiin ja markkinoihin liittyviin riskeihin. Nykyiset maatalouden talousongelmat ovat suoraa seurausta edellä tapahtuneista häiriöistä ja täysin yrittäjien oman vaikutusvallan ulottumattomissa. Esimerkiksi viljanviljelyssä markkinariskeillä on ollut jo pitkään suurempi taloudellinen merkitys kuin satoriskeillä, sama tilanne taitaa olla jo muillakin tuotantosuunnilla.

Tulevaisuus on täynnä riskejä

Lyhyellä tarkastelulla internetistä löytyy myös aiempia tulevaisuutta pohtivia julkaisuja. Esimerkiksi muutaman vuoden takainen Sitran Ruokamuutos 2030 sisältää ruokapoliittista selontekoa lähellä olevia teemoja. Mielenkiintoista on, että tässä vuonna 2008 julkaistussa raportissa puhutaan myös mahdollisista Eurooppaan suuntautuvista pakolaisvirroista ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä ei taida olla hyvin kaukana nykyisenkään pakolaiskriisin alkuperästä.

Yritystalouteen Ruokamuutos 2030 -raportista löytyy mielenkiintoinen skenaario: ”Vuonna 2030 EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kautta tuleva tuki ei ole enää kannattavuuden osalta elintärkeä, sillä elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnannousu on parantanut alan kannattavuutta.” Siinäpä olisi oiva visio alkutuotannolle vuoteen 2030. Selvää on, että ruoan kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Kääntöpuolena on se, että markkinariskien merkitys yritystoiminnassa näin ollen jatkaa edelleen kasvamistaan.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 31

Latest Images

Trending Articles